Tämä lienee ensimmäinen kerta, kun voin rehellisesti todeta olevani superonnellinen kesätyöstäni! Aamuisin sängystä nouseminen käy vaivatta eivätkä kahdeksan tunnin päivät tunnu lainkaan pitkiltä. Vaikka ensimmäisen vuoden fysioterapiaopiskelija ei vielä saakaan tehdä mitään maata mullistavaa klinksuilla, olen silti nauttinut täysin rinnoin oman alan työympäristöstä ja kivoista työkavereista. On ollut huippua päästä tutustumaan fysioterapiayrityksen hallinnollisiin hommiin, joiden opettelu väistämättä olisi tullut joka tapauksessa eteen jossakin vaiheessa. Nyt olen kuitenkin viettänyt lähes kuukauden kyseisten hommien parissa, joten ne sujuvat jo miltei mutkitta! Olen päässyt näkemään kaikenlaisia tapauksia ja tutustumaan fysioterapeutin työhön päivittäin, mikä on todella arvokasta - ja mikäs sen parempaa kuin saada tästä vielä työtodistus ja uusi helmi ceeveehen!
Alkukesä sujui kotona etelässä vanhempien luona. Oli ihana nauttia maalaisseudun rauhasta ja mukavan lämpimistä kesäpäivistä, nukkua kellon ympäri, lenkkeillä koiran kanssa ja syödä kavereiden kanssa jäätelöä. Suruakin kesäkuuhun kuitenkin mahtui, sillä saattelimme hyvän ystäväni haudan lepoon sateisena lauantaina. Ystävän, joka lähti samaisesta pienestä kyläpahasestamme Lappiin opiskelemaan - hän vei siis mukanaan palan kotia, mutta onneksi minulla oli etuoikeus päästä näkemään, kuinka onnellisena hän Rovaniemellä eli ihan loppuun asti.
Juhannukseksi tulinkin sitten jo Rovaniemelle, kun työt alkoivat heti seuraavana maanantaina. Magnus saapui pienoisen säätämisen ja hiuksia harmaannuttavan sekoilun jälkeen tänne viikko sitten, mutta kovin kauaksi aikaa me ei tänne kuitenkaan jäädä lorvimaan. Matkustetaan perjantaina Norjaan kun minunkin kesäloma (taas) alkaa, ja tarkoitus olisi ajella Etelä-Norjaan Kristiansandiin ja mökille. Ajateltiin kipaista myös Preikestolenille, ja lisäksi haluaisin kovasti tehdä reissun myös Trolltungalle, mutta saa nähdä, onko meillä moiseen aikaan. Takaisin Suomeen palailenkin sitten vasta elokuun loppupuolella, mutta Magnusta kutsuu työt jo ennen kuin minä lähden kotiin. On kuitenkin ihanaa päästä nauttimaan lomasta yhdessä kun tuntuu, että aina jompikumpi on töissä tai koulussa kun nähdään.
No mitäs sitten muuta. Me ollaan suunniteltu reissua uudeksi vuodeksi, haluttaisiin lähteä vähän pidemmälle reppureissuretkelle Kaakkois-Aasiaan päin, esmes Thaimaaseen. Kukkaron nyörit kuitenkin kiristää jonkin verran, sillä haussa on edelleen myös se koiranpentu ja pianhan tuo kärvistely opintotuen voimin taas alkaakin. Saa nähdä, mitä syksy tuo tullessaan - etelän aurinkoa ja lämpöä vai pehmeitä tassuja ja märkiä kuononpäitä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti