03042016

Heippa! Ihanaa kun tulee kevät. Täällä pohjolassakin on paistanut aurinko pari viikkoa ja asvaltti on kuivaa askelten alla. Ja voi että miten tykkään siitä, kun aamulla herää aikaisin niin aurinko paistaa jo kirkkaana taivaalla! Edes tällainen aamu-uninen hömppä ei voi nousta sängystä väärällä jalalla kevään ensimmäisinä päivinä.

Magnus saapui tänne viimein parin viikon Tromssan reissunsa jälkeen ja oli luonani reilun viikon. Tuntui ihan hassulta nähdä ensimmäistä kertaa juna-asemalla! Olin ihan herkistyä, kun odottelin malttamattomana junan pysähtymistä Oulun rautatieasemalle ja yritin etsiä laiturilla oottelevaa hellua. Siellähän se punaposkisena vähän paleli merituulen armoilla, mutta hienosti se oli silti sinne selvinnyt ihan omin päin lentokentän ja hotellin kautta! Se oli matkustanut Tromssasta (Luleån kautta) Ouluun sellaisessa pienenpienessä propellikoneessa, jossa oli ollut ehkä kuusi matkustajaa!

Oli toden totta ihmeellistä nähdä taas parin kuukauden tauon jälkeen. Perhoset lepatteli vatsassa, aivan kuin oltaisiin oltu ihan vastarakastuneita! Yövyttiin Oulun uudessa Lapland Hotelsissa (joka ei muuten hintaansa nähden kyllä ollut mitenkään erikoinen kokemus huoneen kylmän ja kuivan ilman sekä pienuuden vuoksi) ja vietettiin pari aurinkoista päivää kaupungissa kierrellen. Nautittiin vain siitä, että voitiin kulkea kaduilla taas käsi kädessä ja suukottaa, kun siltä tuntui. Magnuksella oli tietty hirveästi kerrottavaa sen uudesta työstä Tromssasta, mutta helpottavinta minun mielestäni oli kuulla, että se nauttii siellä olostaan ihan hirveästi! Matkaanhan se lähti hirvittävin ennakkoluuloin, mutta Tromssa nyt kuitenkin onnistui tekemään siihen suuren vaikutuksen, mikä on hurjan kiva juttu. Työt siellä jatkuvat nyt ainakin heinäkuuhun asti.

Täällä Rovaniemellä me vietettiin aikaa luokkakavereideni kanssa. Lisäksi Magnus sai kunnian olla mallinukkenani, kun luin biomekaniikan kokeeseen ja harjoittelin palpoinnin tenttiä varten. Muuten vietettiin aika rauhallinen viikko, ei viitsitty edes lähteä etelään vanhempiani moikkaamaan, koska rahatilanne on edellisen reissun jäliltä aika tiukka. Mutta kyllähän tuon ajan nyt sai oikein mainiosti kahdestaankin kulumaan. Maanantaina Magnus lähti sitten takaisin Tromssaan ja itse asiassa se tulee takaisinkin jo ensi lauantaina! Joten eihän tässä ehditä olla erossa ollenkaan.

Oli upeaa, kun ensimmäistä kertaa näiden yhdessä kuljettujen vuosien aikana voitiin sanoa, että nähdään ensi viikolla.

Minulta taisi nyt jäädä sinne Bergeniin hakeminen. Hakuaika olisi ollut joskus tässä huhti-toukokuussa, mutta sanoin Magnukselle, että koulu alkaisi siellä jo joskus elokuussa ja mulla on kuitenkin töitä täällä ainakin heinäkuun ajan. Eikä sitä oikeasti loppujen lopuksi tiedä, kuinka pitkään Tromssan projekti kestää - pahimmassa tapauksessa minä olisin menossa yksin Bergeniin, mikälisikäli olisin jotenkin ihmeen kaupalla saanut itseni tavaroineni sinne parissa viikossa heinäkuun jälkeen. Ja ehtohan minulla oli Bergeniin lähtemisen kanssa se, että Magnus tulee mukaan. Päätimme siis yhteisymmärryksessä, että haen Bergeniin (tai vaihtoehtoisesti Trondheimiin jos Magnuksen työ kuljettaa sen sinne tulevana syksynä) vasta ensi vuonna, kun molempien tilanne on vakaampi.

Tämä viikonloppu on kyllä kulunut ihan kauheissa laiskottelun kourissa! Täytyy heti huomisesta lähtien skarpata vähän koulujuttujen kanssa, ja ehkä vähän muutenkin. Oli kuitenkin ihan kivaa viettää viikonloppu suurimmilta osin omissa oloissa, ulkoilla, katsella elokuvia ja napostella kaikkea hyvää. Ja ihailla Tromssasta saatuja kuvia.

Reipasta alkavaa viikkoa, nauttikaapa kevätsäästä!



3 kommenttia:

  1. Voi kiitos Taru. :-) Kivaa saada sut lukijaksi!

    VastaaPoista
  2. Moikka! :)

    Mä seurailin jo sun aiempaakin blogia, mutta en vaan saanut aikaiseksi kommentoitua mitään - laiska mikä laiska. Ensin mä vähän mietin, että mahdatko olla sama ihminen - mutta nyt mä oikeastaan uskaltaisin väittää, että taidat sä olla. :) Taidettiin ihan ensimmäistä kertaa tutustua silloin, kun oot ollut Kanadassa? Jotain niitä aikoja se on ollut.

    En tiedä tosin, osaatko nyt yhdistää mua ja saatko palapeliä koottua, mutta mikäli palaset asettuu kohdalleen - moikka vaan! :D

    Kiva nähdä, että sulla on elämässä kaikki paremmin kuin kivasti! Jään ehdottomasti seuraamaan myös tätä blogia, ja jos vaikka saisin tämän jälkeen otettua itseäni enemmän niskasta kiinni kommentoinninkin suhteen! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Asta! Kyllä mie jotteenkin tunnistan kuule nuo sinun kasvosi tuosta kuvasta! ;-) Olipa kiva, että eksyit blogiini (blogeihini :-D) - nyt löydän nimittäin sunkin blogiisi ja pääsen lukemaan, mitä sulle kuuluu, ilmeisesti aika paljon on vuosien varrella ehtinyt tapahtua! Tällaiset uudetvanhat kohtaamiset on kyllä parhautta.

      Kiva, että jätit kommentin - sellaisia on aina mukava saaha. :-)

      Poista